Translation of "mammalian evolution" into Finnish

NISÄKKÄIDEN evoluution alkuna voi nähdä sen pitkähkön ajanjakson, jolloin selkärankaiset nelijalkaiset eläimet suorittivat MAIHINNOUSUNSA n.365 mya. Maaelämän aloittajat olivat sammakkoeläimet, jotka kävelivät maalla, mutta joilla oli ja on edelleen, vesiympäristössä tapahtuva jälkeläisten tuotto. Seuraava ISO askel olivat Kanta-vesikalvolliset eläimet, joilla oli sikiökalvo ja lapsivesi ympäristö jälkeläiselle sekä ravintovarasto sen ohessa. Tämä tarkoittaa että munat kehittyivät pitempiä aikoja emon kehossa, riippumattomana ulkoisesta vesiympäristöstä. Nämä eläimet olivat liskojen kaltaisia matelijoita ja elivät n. 320 mya sitten. Tämä Vesikalvollisten populaatio jakaantui Synapsideihin ja Sauropsideihin, jotka molemmat kykenivät munimaan vesikalvollisia munia, jotka selviytyvät vedettömissä olosuhteissa. Synapsideista kehittyivät Nisäkkäät ja sauropsideista nykyiset kilpikonnat, liskot, käärmeet, linnut ja krokodiilit. Ensimmäiset Nisäkkäät olivat tasalämpöisiä, eli kykenivät tuottamaan ja ylläpitämään kehonsa lämpötilan. Ne ilmaantuivat n.300 - 233 milj.v. sitten. Tätä tasalämpöisyyttä ei peritty kynodonteilta (koirahampaisilta) vaan esi-isiltä joilla jo oli karvapeite eli turkki. Eräs ensimmäisistä alku-nisäkkäistä oli Morganucodontis, hiirimäinen pikku eläin, joka eli n.205 mya sitten. Se muni, mutta myös imetti poikasiaan. Se eli dinosaurusten aikakautena, mutta oli jo irronnut nisäkäsliskoista (therapsida). Ensimmäinen nisäkäs, joka kuului Aitoihin istukallisiin nisäkkäisiin (Eutherian) oli ilmeisesti Juramaia Sinensis, joka eli n 160 mya sitten. Nokkaeläimet (kuten vesinokkaeläin) ja pussieläimet (kuten kengurut) olivat nisäkkäiden kehitysvaiheita, mitkä johtivat varsinaiseen istukallisuuteen, jossa emon ja sikiön verenkierto sekä aineenvaihdunta yhdistyvät. Tässä Nisäkkäiden evoluutiossa tapahtui myös eriytymisprosessi - jossa Ovipaariset - nisäkkäät kehittyivät kohti Vivipaarisuutta, Muninnasta kohti ELÄVIÄ POIKASIA.